Bloomberg News
Euroalue syöksyy täyttä päätä kohti luottolamaa, vaikka EKP on syytänyt pankkeihin satoja miljardeja euroja. Tuore raha on päätynyt lähinnä valtioiden pohjattomaan velkakuoppaan, mutta lainarahan virta yrityksille ja kotitalouksille on miltei tyrehtynyt.
Jan Hurri 6.8.2009
Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikan linjauksista päättävä neuvosto kokoontuu torstaina käsittelemään miltei mahdottomia haasteita.EKP on vuoden kuluessa keventänyt rahapolitiikkaansa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käytössä ovat olleet niin perinteiset kuin iso joukko epätavallisiakin rahapolitiikan keinoja.
Silti euroalueen talous on hyvin lähellä ajautua pelättyyn luottolamaan.Pääjohtaja Jean-Claude Trichet tuskin tunnustaa tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, että EKP:ltä alkavat olla keinot vähissä. Tuskin hän lausuu sitäkään ääneen, että rahapolitiikka on miltei umpikujassa.Tältä tilanne kuitenkin näyttää.
Setelipaino käy kuumanaEuroalueen pankeilla on käytettävissään EKP:n tarjoamaa rahoitusta runsaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Enempää tuoretta rahaa ei voisi edes teoriassa olla tarjolla, sillä pankit saavat keskuspankilta luottoa rajattomasti.
Toistaiseksi pankit ovat ottaneet käyttöönsä EKP:n tarjoamaa tuoretta rahaa noin 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Kansanomaisesti pelkistäen tämän verran EKP on "painanut" talouteen uutta rahaa.
Raha ei ole kuitenkaan päätynyt voitelemaan talouden rattaita – ei ainakaan niin kuin ehkä oli tarkoitus.EKP:n pankeille tarjoama uusi raha ei ole muuttunut uusiksi asiakasluotoiksi, kuten yritysten investointeja tai kotitalouksien auto- tai asuntokauppoja rahoittaviksi lainoiksi.
Uusien asiakaslainojen asemesta tuore raha näyttää jämähtäneen vahvistamaan pankkien taseita ja rahoitusasemaa. Karkeasti pelkistäen tuoretta rahaa on pankeista herunut ainoastaan eurovaltioiden pohjattomaan velkakuiluun.
Luottolamaa ja likviditeetti-loukkua Euroalueen pankkien kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myöntämien luottojen kanta on kevään ja kesän mittaan lakannut kasvamasta tai jopa alkanut lievästi supistua.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että euroalue on nyt hyvin lähellä luottolamaa (credit crunch). Toinen talouskatsauksissa esiintyvä luonnehdinta on likviditeetti-loukku (liquidity trap).
Luottolamalla ja likviditeetti-loukulla viitataan yleensä eräänlaiseen rahoituksen umpikujaan, jossa pankit eivät halua myöntää eivätkä asiakkaat halua nostaa uusia luottoja vaikka uutta lainarahaa olisi tarjolla jopa rajattomasti.
Velkavetoiselle taloudelle erittäin vaarallinen kehitys ilmenee EKP:n tuoreimmista luottokantatilastoista. EKP julkisti kesäkuuhun ulottuvan tilastonsa heinäkuun lopussa.
Kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta oli kesäkuun lopussa vain 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä. Luottokannan vuosikasvu oli vaisuinta sitten 1990-luvun alun, jonne asti vertailukelpoinen tilasto ulottuu.Yritysten lainakanta kasvoi vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuosi sitten kasvuvauhti oli kymmenen prosenttiyksikköä ripeämpää.
Kotitalouksien lainahalut ovat vielä selvemmin tipo tiessään – lainakanta oli hädin tuskin saman kokoinen kuin vuotta aikaisemmin.
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/08/06/taytta-paata-luottolamaan/200917655/170?pos=0
sunnuntai 30. elokuuta 2009
keskiviikko 24. kesäkuuta 2009
EU:n talousveturi Saksa tekee velkaennätystä!
Kabinett beschließt Rekord-VerschuldungUmgerechnet ist jeder Bürger mit 1000 Euro in den Miesen!86,1 Milliarden Euro neue Schulden, allein für 2010!
Das Bundeskabinett hat die Rekord-Verschuldung beschlossen! Insgesamt 310 Milliarden Euro Schulden bis 2013! Die Krise treibt Deutschland in die Schulden-Falle. Bundesfinanzminister Peer Steinbrück (SPD) sieht den Staat vor einer Mammut-Aufgabe. Und was bedeutet die Rekordverschuldung für den Bürger?Lähde:
http://www.bild.de/BILD/politik/2009/06/24/milliarden-schulden-fuer-deutschland/steinbrueck-sieht-keine-alternative-was-bedeutet-das-fuer-buerger.html
Euroopan talousveturi Saksa yskii pahasti!
Mitä ennätysvelkantuminen merkitsee Saksan kansalaisille?
Entä koko Euroopan taloudelle ja euron myötä Suomelle?
Vielä:
Pitääkö Saksa euron vai palaako markan käyttöön ja setelirahoitukseen?
Jos Saksa ottaa keskuspankin holveista markat käyttöön eli palaa itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan, pitää myös Suomella olla selviytymissuunnitelma, koska markkasetelit on hävitetty.
Das Bundeskabinett hat die Rekord-Verschuldung beschlossen! Insgesamt 310 Milliarden Euro Schulden bis 2013! Die Krise treibt Deutschland in die Schulden-Falle. Bundesfinanzminister Peer Steinbrück (SPD) sieht den Staat vor einer Mammut-Aufgabe. Und was bedeutet die Rekordverschuldung für den Bürger?Lähde:
http://www.bild.de/BILD/politik/2009/06/24/milliarden-schulden-fuer-deutschland/steinbrueck-sieht-keine-alternative-was-bedeutet-das-fuer-buerger.html
Euroopan talousveturi Saksa yskii pahasti!
Mitä ennätysvelkantuminen merkitsee Saksan kansalaisille?
Entä koko Euroopan taloudelle ja euron myötä Suomelle?
Vielä:
Pitääkö Saksa euron vai palaako markan käyttöön ja setelirahoitukseen?
Jos Saksa ottaa keskuspankin holveista markat käyttöön eli palaa itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan, pitää myös Suomella olla selviytymissuunnitelma, koska markkasetelit on hävitetty.
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Osa pankeista kiisti luottokriisin
Neelie Kroes:
MTV3:n nettiuutiset:
Kilpailukomissaari: Osa suurpankeista kiisti luottokriisin
Julkaistu 22.06.2009
Osa eurooppalaisista suurpankeista ja muista rahoituslaitoksista kiistivät luottokriisin, joka on kaatanut jo monia alan toimijoita, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes tänään.- Aika moni niistä kiisti tilanteen.
Ne sanoivat, että ei kyse ole heistä, vaan naapureista, Kroes sanoi CNBC Europe televisionin haastattelussa.Kroesin mukaan tällainen käytös oli erityisen huolestuttavaa, kun kyse oli alan suurista toimijoista. Hän ei maininnut pankkeja nimiltä.
Seuraavaksi on Kroesin mukaan ehdottoman tärkeää varmistaa, etteivät valtiontukea saaneet pankit käytä epäreilusti hyväkseen asemaansa verrattuna omin avuin selvinneisiin kilpailijoihin.
Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana pankit ovat kiirehtineet hakemaan hätäapua julkiselta puolelta.
Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/06/903110
MTV3:n nettiuutiset:
Kilpailukomissaari: Osa suurpankeista kiisti luottokriisin
Julkaistu 22.06.2009
Osa eurooppalaisista suurpankeista ja muista rahoituslaitoksista kiistivät luottokriisin, joka on kaatanut jo monia alan toimijoita, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes tänään.- Aika moni niistä kiisti tilanteen.
Ne sanoivat, että ei kyse ole heistä, vaan naapureista, Kroes sanoi CNBC Europe televisionin haastattelussa.Kroesin mukaan tällainen käytös oli erityisen huolestuttavaa, kun kyse oli alan suurista toimijoista. Hän ei maininnut pankkeja nimiltä.
Seuraavaksi on Kroesin mukaan ehdottoman tärkeää varmistaa, etteivät valtiontukea saaneet pankit käytä epäreilusti hyväkseen asemaansa verrattuna omin avuin selvinneisiin kilpailijoihin.
Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana pankit ovat kiirehtineet hakemaan hätäapua julkiselta puolelta.
Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/06/903110
Markasta luopuminen ei kestä päivänvaloa!
Markasta eli Suomen itsenäisestä raha- ja talopuspolitiikasta luopuminen ei kestä päivänvaloa.
Tämän päivän taloustilanteessa UM:n salaisen EMU-varaumapöytäkirjan tarkastelu on ajankohtaista.Kirjoitin UM:n salaisesta EMU-/euro-pöytäkirjasta raportin, joka löytyy osoitteesta
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm
Tämän päivän taloustilanteessa UM:n salaisen EMU-varaumapöytäkirjan tarkastelu on ajankohtaista.Kirjoitin UM:n salaisesta EMU-/euro-pöytäkirjasta raportin, joka löytyy osoitteesta
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm
VOITOSTA KRIISIN KAUTTA KATASTROFIIN
Tämä löytyi googlettamalla Heikki Urmas:'
Taloussanomat runsaat 11 vuotta sitten eli 8.5.1998:
VOITOSTA KRIISIN KAUTTA KATASTROFIIN
Ensimmäinen virke kuluu: Hyvin nopeasti Suomi on edistynyt talouspolitiikassa Mauno Koiviston viitoittamassa bernsteinilaisessa - sanastossaan vallankumouksen hylkäävässä, mutta käytännössä sosialismiin johtavassa - uudistuspolitiikassa Marxin teorioitten mukaan.Lue lisää osoitteesta:
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=199815818
Taloussanomat runsaat 11 vuotta sitten eli 8.5.1998:
VOITOSTA KRIISIN KAUTTA KATASTROFIIN
Ensimmäinen virke kuluu: Hyvin nopeasti Suomi on edistynyt talouspolitiikassa Mauno Koiviston viitoittamassa bernsteinilaisessa - sanastossaan vallankumouksen hylkäävässä, mutta käytännössä sosialismiin johtavassa - uudistuspolitiikassa Marxin teorioitten mukaan.Lue lisää osoitteesta:
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=199815818
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)