SALAISEN EMU-PÖYTÄKIRJAN ASIANOSAISET
Kysymyksessä on EU-ministeriryhmän kokouksen 20.12.1993 pöytäkirja 16/93.
KYSYMYS AHON HALLITUKSEN MINISTEREILLE
Satakunnan Kansa uutisoi salaisen EMU-pöytäkirjan vapauttamisesta 10.5.2001 ja toistamiseen 16.5. 2001. Helsingin toimituksen toimittaja Maarit Raunio haastatteli Tuomiojaa ja kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä "varaumalla" eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta.”
LÄSNÄOLLEET
Kokoukseen osallistuneet ovat pääministeri Esko Aho ja ministerit Pertti Salolainen, Heikki Haavisto, Sirpa Pietikäinen, Ilkka Kanerva, Toimi Kankaanniemi sekä EU-ryhmän ulkopuolisena osallistujana sisäministeri Mauri Pekkarinen.
Mukana olivat myös alivaltiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli, ylijohtaja Bo Göran Eriksson, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, toimistopäällikkö Marita Eerikäinen, toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, finanssineuvos Lasse Aarnio, lainsäädäntöneuvos Niilo Jääskinen, kaupallinen neuvos Esa Härmälä ja sihteerinä Kare Halonen.
Mukana olivat EU-virkamiesryhmän ulkopuolisina osp Laajava ja eav Huhtaniemi.
TEKAISTU EMU-VARAUMA
Salaista pöytäkirjassa on se, että 6§:n loppuun on kirjoitettu EMU-varaumaan viittaava teksti.
6 §:n teksti:
"Todettiin, että talous- ja rahaliiton osalta Suomi ilmoittaa ko. neuvotteluluvun olevan suljettavissa. Siinä yhteydessä muistutetaan, että kansalliset päätökset, joita Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen edellyttää, tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa."
Merkittävää on, että ”EMU-varauma” olikin vain 5. ministeritason tapaamisessa Brysselissä 21.12.1993 luettava muistutusvirke, jonka tekstiä Perustuslakivaliokunnassa asiantuntijalausuntona käyttäen markka saatiin hävitettyä perustuslaista ilman lakiesitystä.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
Perustuslakivaliokunta (pj Sauli Niinistö) perusti EU-liittymislakia koskevan lausuntonsa erään perustualakivaliokunnna jäsenen mukaan asiatuntijoina toimineiden Esko Ahon ja Sundbäckin antamiin EMU-varauman luonteisiin lausumiin.
PeVL 14/1994 vp:n teksti kuluu: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta.
Tähän viitaten perustuslakivaliokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."
Asianosaisia ovat kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet, nimittäin kyseinen lausunnon teksti oli Ahon hallitukselle niin merkittävä, että jos sitä ei olisi ollut olemassa, olisi hallituksen EU-liittymislain yhteydessä pitänyt antaa eduskunnalle lakiesitys markan hävittämiseksi hallitusmuodosta.
LIPPOSEN HALLITUKSEN TIEDONTO
Kun Lipposen I hallitus vuonna 1998 ”valitsi menettelytavan” euroon siirtymisestä, ei kyseessä ollutkaan perustuslain muutosesitys markasta luopumisesta.
Satakunnan Kansassa oli 21.2.1998 oikeusministeri Sauli Niinistön haastattelu alaotsikolla ”Tiedonanto on luonteva tapa”:
”Niinistö puolusti jälleen torstaina hallituksen päätöstä tuoda Emu-esityksensä eduskuntaan tiedonantona. Tiedonanto on niitä kaikkein vaikutusvaltaisempia keinoja, keskeisempiä keinoja, jolla hallitus voi eduskuntaa lähestyä. Niinistö on kaiken aikaa tyrmännyt suoralla iskulla lakivaateet. Ei lakiin olisi mitään sisältöä, Niinistö tokaisi.”
Niinpä eduskunta - historialliseksi uutisoidussa EMU-päätöksessä 17.4.1998 - äänesti vain valtioneuvoston tiedonannosta VNT1/1998 vp. Tiedonannoista eduskunta äänestää vain hallituksen luottamuslauseäänestyksenä.
Tiedonannolla ei muuteta perustuslakia. Niinpä markka jäi edelleen Suomen Hallitusmuotoon.
UM:n SALAAMISPÄÄTÖS
Kun kyseistä pöytäkirjaa pyydettiin Ulkoministeriöstä, allekirjoittivat
Ulkoasiainministeriön virkamiehet Pertti Nummela ja Martti Favorin 26.1.2000 Ulkoasiainministeriön salassapitopäätöksen HELT001-4, jossa sanotaan, että pöytäkirja on salassapidettävä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1. mom. 2. kohdan mukaan.
Ks. UM:n salaamispäätös:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2
KHO: PÖYTÄKIRJA ON SALASSA PIDETTÄVÄ
Korkein hallinto-oikeus vahvisti 17.10.2000 pöytäkirjan salassapidon ratkaisulla dnro 279/1/00, taltionumero 2608. KHO otti asiakirjojen substanssiin (sisältöön) kantaa muuttamalla salassapitoargumentteja kovemmiksi kuin mitä UM:n päätökseen oli kirjoitettu. KHO:n mielestä pöytäkirja ja liitemuistio 1075 ovat salassapidettävä Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1. kohdan mukaan, eikä 2. kohdan mukaan kuten ulkoministeriö oli salaamisen tehnyt.
KHO:n mukaan ”kysymyksessä on poliittisten ja taloudellisten suhteiden järjestäminen Suomen ja eräiden toisten valtioiden kesken”.
KHO:n päätös:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
TUOMIOJA VAPAUTTI SALASSAPIDOSTA
Ulkoministeri Tuomioja sai ko. pöytäkirjan salaamisesta kirjallisen kysymyksen, jonka seurauksena Tuomioja päästi pöytäkirjan julkisuuteen.
Ministerin vastaus:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus
TUOMIOJAN HAASTATTELU
Satakunnan Kansa uutisoi pöytäkirjojen vapauttamisesta 10.5.2001 ja toistamiseen 16.5. 2001. Helsingin toimituksen toimittaja Maarit Raunio haastatteli Tuomiojaa ja kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä "varaumalla" eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta.”
Ks. Haastattelu: http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14
Nyt on tullut aika esittää kysymys kokouksessa läsnä olleilta ministereiltä.
TUNNUSTUKSIA
Kansanedustaja Juha Korkeaojan ja silloisen pääministeri Esko Ahon tunnustuksista on uutisointia, jotka helpottavat EMU-kokouksessa mukana olleiden ministerien kielenkantojen avautumista ja antavat myös medialle rohkeutta.
I JUHA KORKEAOJAN TUNNUSTUS
Tämä tunnustus tapahtui Korkeaojan omasta aloitteesta tehdyssä haastattelussa.
Taustaa Korkeaojan tunnustukselle
Kokemäen kaupunginvaltuuston 90-vuotisjuhlakokouksessa 17.9.2001 oli päätettävänä eurotaksoituksia.
Kokouksen tapahtumista ja sitä seuranneista asioista uutisoi kolme kokemäkeläistä lehteä.
SydänSatakunta-lehden päätoimittaja Timo Simula kertoi valtuuston juhlakokouksesta Lehtitalon lehterillä-palstalla: Mikko Laiho oli saanut haltuunsa papereita, jotka saatavat johtaa siihen, ettei euroa tule.
Mikko Laiho teki Jokilaakso-lehden seuraavaan numeroon lähes sivun kokoisen seikkaperäisen selvityksen, jonka saivat valtuutettujen lisäksi lukea kaikki kokemäkeläiset.
SataSeutu-lehti sai kokouksen videonauhan nähtäväkseen ja uutisoi 26.9.2001 seuraavasti:
”Euron tulo maksuvälineeksi kirvoitti väittelemään Kokemäen valtuustossa”
”Kansanedustaja tyrmäsi tylysti rivivaltuutetun”
”-En halua provosoida juhlakokousta, mutta haluan tiedustella, onko Euro laillinen maksuväline Suomessa, sanoi Mikko Laiho (sit).
Kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) tyrmäsi Laihon toteamalla, että Eurosta päättäminen on kuulunut eduskunnalle eikä Kokemäen valtuustolle. Eduskunta on Korkeaojan mukaan tehnyt Eurosta kansanvaltaisen päätöksen, vaikka hän onkin eduskunnan jäsenenä sitä vastustanut. Korkeaoja piti Laihon mainitsemia papereita loogisesti virheellisinä, vaikka ei ollut niitä nähnytkään.
Myöhemmin kansanedustaja muutti käsitystään ja korjasi vain luulevansa, että Laihon papereissa on virheitä. Valtuusto ei kuitenkaan jaksanut kuunnella Laihon perusteluita, sillä juhlakokouksen minuuttiaikataulu olisi sotkeutunut, jos Laiho olisi puhunut pitkään valtuuston kokouksessa. Valtuutettu Mikko Laiho (sit) ilmoittikin jakavansa puheenvuoronsa kirjallisesti jokaiselle valtuutetulle.”
SataSeudun uutinen löytyy osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=193
Korkeoja oli mennyt pitkähkölle ulkomaanmatkalle. Palattuaan kotiin Korkeaoja tutustui paikallislehtien kirjoituksiin ja pyysi juhlakokouksesta yksityiskohtaisimmin kertonutta SataSeutu-lehteä tekemään haastattelun, joka julkaistiin 25.10.2001:
”Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen, Juha Korkeojan haastattelu”
Sitaatti:
”- Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu.”
Uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200
II ESKO AHON TUNNUSTUS
AHO HUITTISTEN RISTO RYTI-SALISSA
Sain salaisesta EMU-varaumapöytäkirjasta faksilla lähetetyn otteen 1.12.1999 aamupäivällä. Presidenttiehdokas Esko Aho oli iltapäivällä vaalikiertueella Huittisten komeassa Risto Ryti–salissa, jossa esitin Aholle yleisökysymyksen:
”Mikä on Suomen hallitusmuodonmukainen rahayksikkö tällä hetkellä?”
Hetken hiljaisuuden ja ”vastauksia” -tivaamiseni jälkeen Aho vastasi hiljaisella äänellä:
"Se on markka."
Esitin Aholle muitakin kysymyksiä ja Aho sai noin 150 hengen yleisön läsnä ollessa kuulla ”neuvoteltaessa todetun EMU-varauman” paljastuneen aamupäivällä saamastani pöytäkirjasta.
Debatistamme tuli niin kiusallinen, että Aho unohti presidentinvaalipäiväkirjastaan ”Kolme kierrosta” käyneensä Risto Ryti-salissa. Seuraavan päivän kohdassa on merkintä: ”Olin umpiväsynyt”.
RADIO-TUBLA
Debattimme päätteeksi Aholta pääsi suusta sanoja, jotka Radio-Tuplan toimittaja Matti Kulonen uutisoi "Kulosen kuulumisissa” heti Ahon vaalitilaisuuden jälkeen.
RadioTuplan referenssinauhakopion mukaan Kulonen kertoi:
"... ja muutamat kyselyt, jotka liittyivät lähinnä EU-liittymisasioihin ja EMU, ... EMU-hankkeeseen mukaan menoon, ja tuon arvostelun Aho kuittasi perustuslakiin liittyvänä kikkailuna, - ja oikeastaan tuo asia tuli sillä selväksi".
SATAKUNNAN KANSA
Satakunnan Kansan Huittisten toimituksen esimies Hannu Aaltonen uutisoi Ryti-salin vaalitilaisuuden tapahtumia seuraavana päivänä (2.12.1999) väliotsikolla
”Tuhdimmat aplodit tullessa kuin mennessä”:
”Niin papereitta sujuvasti kuin puhuikin, mikään kansanvillitsijä Aho ei eilenkään ollut. Vähän viileäksi hän väen jätti: aplodit Ryti-saliin marssiessa olivat kosolti tuhdimmat kuin sieltä puolen tunnin puheiden ja muutamiin kysymyksiin vastaamisen jälkeen pois lähtiessä.”
KYSYMYS MINISTEREILLE
Suomen katastrofaalisessa taloustilanteessa pitää tietää, miksi tähän on tultu.
Samoin on mielenkiintoista tietää, miksi Ruotsi sai pitää oman raha- ja talouspolitiikkansa, jolla Ruotsi luo ylivertaisen aseman Suomen vientiteollisuuteen nähden.
On siis aika esittää Tuomiojan haastattelussa ollut Maarit Raunion kysymys kokouksessa läsnä olleille ministereille;
Toimittaja Raunio kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä "varaumalla" eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta."
Lisätietoa salaiseen pöytäkirjaan on osoitteessa:
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm
Jorma Jaakkola, Kokemäki
Yksi salaisen pöytäkirjan asianosaisista
jorjaa(a) suomi24.fi
tiistai 2. helmikuuta 2010
maanantai 1. helmikuuta 2010
Alpo Rusista dokumentti
Ennakkotieto:
Dokumenttielokuva "Epäilyksen varjossa" TV 2:ssa keskiviikkona (3.2) klo 22.50
Pekka Lehdon ohjaama dokumenttielokuva kertoo tapaus Alpo Rusista, suomalaisen politiikan eliitistä, toimittajista ja suojelupoliisista, sekä siitä, kuinka Alpo Rusi vapautui kaikista häntä vastaan esitetyistä syytteistä ja kuinka hänet kaiken päätteeksi nimitettiin Suomen Sveitsin suurlähettilääksi.
lauantai 21. marraskuuta 2009
Oikeampi ilmaisu on välikaikainen poikkeuslaki
Kommenttikirjoitus Yrjö Sarasteen blogiin..
http://yrjosaraste.blogspot.com/2009/11/valta-poistui-maasta.html
Kirjoitin, että VP 69 §:stä tehtiin tilapäinen. Oikeampi ilmaisu on väliaikainen poikkeuslaki.
Väliaikaisuus alkoi 17.1.1992 kunnes ko. poikkeuslaki lopulta sai lopullisen päiväyksen ja numeron; 28.8.1992/818.
Sitaatti Jukka Tarkan kirjasta Uhan alta unioniin, asennemurros ja sen unilukkari EVA, 2002, Otava, sivu 354:
"Ahon hallituksen ensimmäisen budjetin käsittely syksyllä 1991 johti niin vakaviin ongelmiin, että oppositiokin totesi tilanteen mahdottomaksi. Eduskuntapuolueet kypsyivät keväällä 1992 historialliseen täysremonttiin. Valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin lepäämäänjättämistä koskevat määräykset kokonaan, ei vain säästölakien osalta."
Kommentteja:
1. VP 69§ on sen verran kiintoisa asia, että siihen on palattava aina kun sen tiimoilta lisää asiaa löytyy. Kyseisellä pykälällä mahdollistettiin roskapankit, sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo ja mikä tärkeintä vähemmistösuojan poisto eduskunnassa. Suomi siirtyi ns. eurooppalaiseen enemmistöparlamentarismiin.
2. Lepäämäänjättämis-säädöstön purkaminen alkoi jo 1990 ja muotoutui sittemmin lakiesitykseksi ” Hallituksen esitys 234/1991 valtiopäivät.
Poikkeuslakiesityksen sivulla 7 ovat perustelut, jotka kytkevät muutoksen integraatioon ja EU-jäsenyyspäätökseen, kaksi sitaattia:
"Tulkintaongelman ohella lepäämäänjättämiskieltojen nykyiset rajaukset vaikeuttavat sellaisia laajoja lainsäädäntöuudistuksia, joihin sisältyy osaksi lepäämäänjättämiskiellon alaisia, osaksi niiden ulkopuolella olevia säännöksiä. Tämä on hankaloittanut erityisesti Euroopan talousalueeseen liittymisen valmistelua. Sama vaikeus koskenee vastaisuudessakin integraatioon liittyviä lainsäädäntöhankkeita."
"Tavoitteena on korostaa puolueiden ja muiden yhteenliittymien vapaan kilpailun periaatetta ja purkaa enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet."
VP 69 §:N MUUTOKSEN VERTAILU
Ennen muutosta:
"Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään."
Muutettuna:
"Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818)."
(Muutosten tietolähde; Suomen laki).
EUROOPPALAISEEN PARLAMENTARISMIIN
Otteita Helsinginsanomien uutisesta (Toimittaja Anna-Riitta Sippola), lauantaina 18.1.1992:
"Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin
67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen.
Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta. Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa.
Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.
Verolait mukana
Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ?toimeentulon lakisääteistä perusturvaa?.
Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansion sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.
Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin. On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään."
Lisää otteita kyseisestä uutisesta:
"Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen.
Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen.
Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa."
"Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä."
Jorma Jaakkola
http://yrjosaraste.blogspot.com/2009/11/valta-poistui-maasta.html
Kirjoitin, että VP 69 §:stä tehtiin tilapäinen. Oikeampi ilmaisu on väliaikainen poikkeuslaki.
Väliaikaisuus alkoi 17.1.1992 kunnes ko. poikkeuslaki lopulta sai lopullisen päiväyksen ja numeron; 28.8.1992/818.
Sitaatti Jukka Tarkan kirjasta Uhan alta unioniin, asennemurros ja sen unilukkari EVA, 2002, Otava, sivu 354:
"Ahon hallituksen ensimmäisen budjetin käsittely syksyllä 1991 johti niin vakaviin ongelmiin, että oppositiokin totesi tilanteen mahdottomaksi. Eduskuntapuolueet kypsyivät keväällä 1992 historialliseen täysremonttiin. Valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin lepäämäänjättämistä koskevat määräykset kokonaan, ei vain säästölakien osalta."
Kommentteja:
1. VP 69§ on sen verran kiintoisa asia, että siihen on palattava aina kun sen tiimoilta lisää asiaa löytyy. Kyseisellä pykälällä mahdollistettiin roskapankit, sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo ja mikä tärkeintä vähemmistösuojan poisto eduskunnassa. Suomi siirtyi ns. eurooppalaiseen enemmistöparlamentarismiin.
2. Lepäämäänjättämis-säädöstön purkaminen alkoi jo 1990 ja muotoutui sittemmin lakiesitykseksi ” Hallituksen esitys 234/1991 valtiopäivät.
Poikkeuslakiesityksen sivulla 7 ovat perustelut, jotka kytkevät muutoksen integraatioon ja EU-jäsenyyspäätökseen, kaksi sitaattia:
"Tulkintaongelman ohella lepäämäänjättämiskieltojen nykyiset rajaukset vaikeuttavat sellaisia laajoja lainsäädäntöuudistuksia, joihin sisältyy osaksi lepäämäänjättämiskiellon alaisia, osaksi niiden ulkopuolella olevia säännöksiä. Tämä on hankaloittanut erityisesti Euroopan talousalueeseen liittymisen valmistelua. Sama vaikeus koskenee vastaisuudessakin integraatioon liittyviä lainsäädäntöhankkeita."
"Tavoitteena on korostaa puolueiden ja muiden yhteenliittymien vapaan kilpailun periaatetta ja purkaa enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet."
VP 69 §:N MUUTOKSEN VERTAILU
Ennen muutosta:
"Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään."
Muutettuna:
"Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818)."
(Muutosten tietolähde; Suomen laki).
EUROOPPALAISEEN PARLAMENTARISMIIN
Otteita Helsinginsanomien uutisesta (Toimittaja Anna-Riitta Sippola), lauantaina 18.1.1992:
"Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin
67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen.
Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta. Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa.
Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.
Verolait mukana
Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ?toimeentulon lakisääteistä perusturvaa?.
Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansion sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.
Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin. On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään."
Lisää otteita kyseisestä uutisesta:
"Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen.
Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen.
Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa."
"Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä."
Jorma Jaakkola
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Täyttä päätä luottolamaan
Bloomberg News
Euroalue syöksyy täyttä päätä kohti luottolamaa, vaikka EKP on syytänyt pankkeihin satoja miljardeja euroja. Tuore raha on päätynyt lähinnä valtioiden pohjattomaan velkakuoppaan, mutta lainarahan virta yrityksille ja kotitalouksille on miltei tyrehtynyt.
Jan Hurri 6.8.2009
Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikan linjauksista päättävä neuvosto kokoontuu torstaina käsittelemään miltei mahdottomia haasteita.EKP on vuoden kuluessa keventänyt rahapolitiikkaansa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käytössä ovat olleet niin perinteiset kuin iso joukko epätavallisiakin rahapolitiikan keinoja.
Silti euroalueen talous on hyvin lähellä ajautua pelättyyn luottolamaan.Pääjohtaja Jean-Claude Trichet tuskin tunnustaa tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, että EKP:ltä alkavat olla keinot vähissä. Tuskin hän lausuu sitäkään ääneen, että rahapolitiikka on miltei umpikujassa.Tältä tilanne kuitenkin näyttää.
Setelipaino käy kuumanaEuroalueen pankeilla on käytettävissään EKP:n tarjoamaa rahoitusta runsaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Enempää tuoretta rahaa ei voisi edes teoriassa olla tarjolla, sillä pankit saavat keskuspankilta luottoa rajattomasti.
Toistaiseksi pankit ovat ottaneet käyttöönsä EKP:n tarjoamaa tuoretta rahaa noin 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Kansanomaisesti pelkistäen tämän verran EKP on "painanut" talouteen uutta rahaa.
Raha ei ole kuitenkaan päätynyt voitelemaan talouden rattaita – ei ainakaan niin kuin ehkä oli tarkoitus.EKP:n pankeille tarjoama uusi raha ei ole muuttunut uusiksi asiakasluotoiksi, kuten yritysten investointeja tai kotitalouksien auto- tai asuntokauppoja rahoittaviksi lainoiksi.
Uusien asiakaslainojen asemesta tuore raha näyttää jämähtäneen vahvistamaan pankkien taseita ja rahoitusasemaa. Karkeasti pelkistäen tuoretta rahaa on pankeista herunut ainoastaan eurovaltioiden pohjattomaan velkakuiluun.
Luottolamaa ja likviditeetti-loukkua Euroalueen pankkien kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myöntämien luottojen kanta on kevään ja kesän mittaan lakannut kasvamasta tai jopa alkanut lievästi supistua.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että euroalue on nyt hyvin lähellä luottolamaa (credit crunch). Toinen talouskatsauksissa esiintyvä luonnehdinta on likviditeetti-loukku (liquidity trap).
Luottolamalla ja likviditeetti-loukulla viitataan yleensä eräänlaiseen rahoituksen umpikujaan, jossa pankit eivät halua myöntää eivätkä asiakkaat halua nostaa uusia luottoja vaikka uutta lainarahaa olisi tarjolla jopa rajattomasti.
Velkavetoiselle taloudelle erittäin vaarallinen kehitys ilmenee EKP:n tuoreimmista luottokantatilastoista. EKP julkisti kesäkuuhun ulottuvan tilastonsa heinäkuun lopussa.
Kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta oli kesäkuun lopussa vain 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä. Luottokannan vuosikasvu oli vaisuinta sitten 1990-luvun alun, jonne asti vertailukelpoinen tilasto ulottuu.Yritysten lainakanta kasvoi vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuosi sitten kasvuvauhti oli kymmenen prosenttiyksikköä ripeämpää.
Kotitalouksien lainahalut ovat vielä selvemmin tipo tiessään – lainakanta oli hädin tuskin saman kokoinen kuin vuotta aikaisemmin.
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/08/06/taytta-paata-luottolamaan/200917655/170?pos=0
Euroalue syöksyy täyttä päätä kohti luottolamaa, vaikka EKP on syytänyt pankkeihin satoja miljardeja euroja. Tuore raha on päätynyt lähinnä valtioiden pohjattomaan velkakuoppaan, mutta lainarahan virta yrityksille ja kotitalouksille on miltei tyrehtynyt.
Jan Hurri 6.8.2009
Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikan linjauksista päättävä neuvosto kokoontuu torstaina käsittelemään miltei mahdottomia haasteita.EKP on vuoden kuluessa keventänyt rahapolitiikkaansa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käytössä ovat olleet niin perinteiset kuin iso joukko epätavallisiakin rahapolitiikan keinoja.
Silti euroalueen talous on hyvin lähellä ajautua pelättyyn luottolamaan.Pääjohtaja Jean-Claude Trichet tuskin tunnustaa tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, että EKP:ltä alkavat olla keinot vähissä. Tuskin hän lausuu sitäkään ääneen, että rahapolitiikka on miltei umpikujassa.Tältä tilanne kuitenkin näyttää.
Setelipaino käy kuumanaEuroalueen pankeilla on käytettävissään EKP:n tarjoamaa rahoitusta runsaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Enempää tuoretta rahaa ei voisi edes teoriassa olla tarjolla, sillä pankit saavat keskuspankilta luottoa rajattomasti.
Toistaiseksi pankit ovat ottaneet käyttöönsä EKP:n tarjoamaa tuoretta rahaa noin 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Kansanomaisesti pelkistäen tämän verran EKP on "painanut" talouteen uutta rahaa.
Raha ei ole kuitenkaan päätynyt voitelemaan talouden rattaita – ei ainakaan niin kuin ehkä oli tarkoitus.EKP:n pankeille tarjoama uusi raha ei ole muuttunut uusiksi asiakasluotoiksi, kuten yritysten investointeja tai kotitalouksien auto- tai asuntokauppoja rahoittaviksi lainoiksi.
Uusien asiakaslainojen asemesta tuore raha näyttää jämähtäneen vahvistamaan pankkien taseita ja rahoitusasemaa. Karkeasti pelkistäen tuoretta rahaa on pankeista herunut ainoastaan eurovaltioiden pohjattomaan velkakuiluun.
Luottolamaa ja likviditeetti-loukkua Euroalueen pankkien kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myöntämien luottojen kanta on kevään ja kesän mittaan lakannut kasvamasta tai jopa alkanut lievästi supistua.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että euroalue on nyt hyvin lähellä luottolamaa (credit crunch). Toinen talouskatsauksissa esiintyvä luonnehdinta on likviditeetti-loukku (liquidity trap).
Luottolamalla ja likviditeetti-loukulla viitataan yleensä eräänlaiseen rahoituksen umpikujaan, jossa pankit eivät halua myöntää eivätkä asiakkaat halua nostaa uusia luottoja vaikka uutta lainarahaa olisi tarjolla jopa rajattomasti.
Velkavetoiselle taloudelle erittäin vaarallinen kehitys ilmenee EKP:n tuoreimmista luottokantatilastoista. EKP julkisti kesäkuuhun ulottuvan tilastonsa heinäkuun lopussa.
Kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta oli kesäkuun lopussa vain 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä. Luottokannan vuosikasvu oli vaisuinta sitten 1990-luvun alun, jonne asti vertailukelpoinen tilasto ulottuu.Yritysten lainakanta kasvoi vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuosi sitten kasvuvauhti oli kymmenen prosenttiyksikköä ripeämpää.
Kotitalouksien lainahalut ovat vielä selvemmin tipo tiessään – lainakanta oli hädin tuskin saman kokoinen kuin vuotta aikaisemmin.
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/08/06/taytta-paata-luottolamaan/200917655/170?pos=0
keskiviikko 24. kesäkuuta 2009
EU:n talousveturi Saksa tekee velkaennätystä!
Kabinett beschließt Rekord-VerschuldungUmgerechnet ist jeder Bürger mit 1000 Euro in den Miesen!86,1 Milliarden Euro neue Schulden, allein für 2010!
Das Bundeskabinett hat die Rekord-Verschuldung beschlossen! Insgesamt 310 Milliarden Euro Schulden bis 2013! Die Krise treibt Deutschland in die Schulden-Falle. Bundesfinanzminister Peer Steinbrück (SPD) sieht den Staat vor einer Mammut-Aufgabe. Und was bedeutet die Rekordverschuldung für den Bürger?Lähde:
http://www.bild.de/BILD/politik/2009/06/24/milliarden-schulden-fuer-deutschland/steinbrueck-sieht-keine-alternative-was-bedeutet-das-fuer-buerger.html
Euroopan talousveturi Saksa yskii pahasti!
Mitä ennätysvelkantuminen merkitsee Saksan kansalaisille?
Entä koko Euroopan taloudelle ja euron myötä Suomelle?
Vielä:
Pitääkö Saksa euron vai palaako markan käyttöön ja setelirahoitukseen?
Jos Saksa ottaa keskuspankin holveista markat käyttöön eli palaa itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan, pitää myös Suomella olla selviytymissuunnitelma, koska markkasetelit on hävitetty.
Das Bundeskabinett hat die Rekord-Verschuldung beschlossen! Insgesamt 310 Milliarden Euro Schulden bis 2013! Die Krise treibt Deutschland in die Schulden-Falle. Bundesfinanzminister Peer Steinbrück (SPD) sieht den Staat vor einer Mammut-Aufgabe. Und was bedeutet die Rekordverschuldung für den Bürger?Lähde:
http://www.bild.de/BILD/politik/2009/06/24/milliarden-schulden-fuer-deutschland/steinbrueck-sieht-keine-alternative-was-bedeutet-das-fuer-buerger.html
Euroopan talousveturi Saksa yskii pahasti!
Mitä ennätysvelkantuminen merkitsee Saksan kansalaisille?
Entä koko Euroopan taloudelle ja euron myötä Suomelle?
Vielä:
Pitääkö Saksa euron vai palaako markan käyttöön ja setelirahoitukseen?
Jos Saksa ottaa keskuspankin holveista markat käyttöön eli palaa itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan, pitää myös Suomella olla selviytymissuunnitelma, koska markkasetelit on hävitetty.
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Osa pankeista kiisti luottokriisin
Neelie Kroes:
MTV3:n nettiuutiset:
Kilpailukomissaari: Osa suurpankeista kiisti luottokriisin
Julkaistu 22.06.2009
Osa eurooppalaisista suurpankeista ja muista rahoituslaitoksista kiistivät luottokriisin, joka on kaatanut jo monia alan toimijoita, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes tänään.- Aika moni niistä kiisti tilanteen.
Ne sanoivat, että ei kyse ole heistä, vaan naapureista, Kroes sanoi CNBC Europe televisionin haastattelussa.Kroesin mukaan tällainen käytös oli erityisen huolestuttavaa, kun kyse oli alan suurista toimijoista. Hän ei maininnut pankkeja nimiltä.
Seuraavaksi on Kroesin mukaan ehdottoman tärkeää varmistaa, etteivät valtiontukea saaneet pankit käytä epäreilusti hyväkseen asemaansa verrattuna omin avuin selvinneisiin kilpailijoihin.
Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana pankit ovat kiirehtineet hakemaan hätäapua julkiselta puolelta.
Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/06/903110
MTV3:n nettiuutiset:
Kilpailukomissaari: Osa suurpankeista kiisti luottokriisin
Julkaistu 22.06.2009
Osa eurooppalaisista suurpankeista ja muista rahoituslaitoksista kiistivät luottokriisin, joka on kaatanut jo monia alan toimijoita, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes tänään.- Aika moni niistä kiisti tilanteen.
Ne sanoivat, että ei kyse ole heistä, vaan naapureista, Kroes sanoi CNBC Europe televisionin haastattelussa.Kroesin mukaan tällainen käytös oli erityisen huolestuttavaa, kun kyse oli alan suurista toimijoista. Hän ei maininnut pankkeja nimiltä.
Seuraavaksi on Kroesin mukaan ehdottoman tärkeää varmistaa, etteivät valtiontukea saaneet pankit käytä epäreilusti hyväkseen asemaansa verrattuna omin avuin selvinneisiin kilpailijoihin.
Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana pankit ovat kiirehtineet hakemaan hätäapua julkiselta puolelta.
Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/06/903110
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)