Bloomberg News
Euroalue syöksyy täyttä päätä kohti luottolamaa, vaikka EKP on syytänyt pankkeihin satoja miljardeja euroja. Tuore raha on päätynyt lähinnä valtioiden pohjattomaan velkakuoppaan, mutta lainarahan virta yrityksille ja kotitalouksille on miltei tyrehtynyt.
Jan Hurri 6.8.2009
Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikan linjauksista päättävä neuvosto kokoontuu torstaina käsittelemään miltei mahdottomia haasteita.EKP on vuoden kuluessa keventänyt rahapolitiikkaansa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käytössä ovat olleet niin perinteiset kuin iso joukko epätavallisiakin rahapolitiikan keinoja.
Silti euroalueen talous on hyvin lähellä ajautua pelättyyn luottolamaan.Pääjohtaja Jean-Claude Trichet tuskin tunnustaa tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, että EKP:ltä alkavat olla keinot vähissä. Tuskin hän lausuu sitäkään ääneen, että rahapolitiikka on miltei umpikujassa.Tältä tilanne kuitenkin näyttää.
Setelipaino käy kuumanaEuroalueen pankeilla on käytettävissään EKP:n tarjoamaa rahoitusta runsaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Enempää tuoretta rahaa ei voisi edes teoriassa olla tarjolla, sillä pankit saavat keskuspankilta luottoa rajattomasti.
Toistaiseksi pankit ovat ottaneet käyttöönsä EKP:n tarjoamaa tuoretta rahaa noin 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Kansanomaisesti pelkistäen tämän verran EKP on "painanut" talouteen uutta rahaa.
Raha ei ole kuitenkaan päätynyt voitelemaan talouden rattaita – ei ainakaan niin kuin ehkä oli tarkoitus.EKP:n pankeille tarjoama uusi raha ei ole muuttunut uusiksi asiakasluotoiksi, kuten yritysten investointeja tai kotitalouksien auto- tai asuntokauppoja rahoittaviksi lainoiksi.
Uusien asiakaslainojen asemesta tuore raha näyttää jämähtäneen vahvistamaan pankkien taseita ja rahoitusasemaa. Karkeasti pelkistäen tuoretta rahaa on pankeista herunut ainoastaan eurovaltioiden pohjattomaan velkakuiluun.
Luottolamaa ja likviditeetti-loukkua Euroalueen pankkien kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myöntämien luottojen kanta on kevään ja kesän mittaan lakannut kasvamasta tai jopa alkanut lievästi supistua.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että euroalue on nyt hyvin lähellä luottolamaa (credit crunch). Toinen talouskatsauksissa esiintyvä luonnehdinta on likviditeetti-loukku (liquidity trap).
Luottolamalla ja likviditeetti-loukulla viitataan yleensä eräänlaiseen rahoituksen umpikujaan, jossa pankit eivät halua myöntää eivätkä asiakkaat halua nostaa uusia luottoja vaikka uutta lainarahaa olisi tarjolla jopa rajattomasti.
Velkavetoiselle taloudelle erittäin vaarallinen kehitys ilmenee EKP:n tuoreimmista luottokantatilastoista. EKP julkisti kesäkuuhun ulottuvan tilastonsa heinäkuun lopussa.
Kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta oli kesäkuun lopussa vain 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä. Luottokannan vuosikasvu oli vaisuinta sitten 1990-luvun alun, jonne asti vertailukelpoinen tilasto ulottuu.Yritysten lainakanta kasvoi vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuosi sitten kasvuvauhti oli kymmenen prosenttiyksikköä ripeämpää.
Kotitalouksien lainahalut ovat vielä selvemmin tipo tiessään – lainakanta oli hädin tuskin saman kokoinen kuin vuotta aikaisemmin.
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/08/06/taytta-paata-luottolamaan/200917655/170?pos=0
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti