Oikeampi ilmaisu on välikaikainen poikkeuslaki

Kommenttikirjoitus Yrjö Sarasteen blogiin..
http://yrjosaraste.blogspot.com/2009/11/valta-poistui-maasta.html

Kirjoitin, että VP 69 §:stä tehtiin tilapäinen. Oikeampi ilmaisu on väliaikainen poikkeuslaki.

Väliaikaisuus alkoi 17.1.1992 kunnes ko. poikkeuslaki lopulta sai lopullisen päiväyksen ja numeron; 28.8.1992/818.

Sitaatti Jukka Tarkan kirjasta Uhan alta unioniin, asennemurros ja sen unilukkari EVA, 2002, Otava, sivu 354:
"Ahon hallituksen ensimmäisen budjetin käsittely syksyllä 1991 johti niin vakaviin ongelmiin, että oppositiokin totesi tilanteen mahdottomaksi. Eduskuntapuolueet kypsyivät keväällä 1992 historialliseen täysremonttiin. Valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin lepäämäänjättämistä koskevat määräykset kokonaan, ei vain säästölakien osalta."

Kommentteja:
1. VP 69§ on sen verran kiintoisa asia, että siihen on palattava aina kun sen tiimoilta lisää asiaa löytyy. Kyseisellä pykälällä mahdollistettiin roskapankit, sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo ja mikä tärkeintä vähemmistösuojan poisto eduskunnassa. Suomi siirtyi ns. eurooppalaiseen enemmistöparlamentarismiin.

2. Lepäämäänjättämis-säädöstön purkaminen alkoi jo 1990 ja muotoutui sittemmin lakiesitykseksi ” Hallituksen esitys 234/1991 valtiopäivät.

Poikkeuslakiesityksen sivulla 7 ovat perustelut, jotka kytkevät muutoksen integraatioon ja EU-jäsenyyspäätökseen, kaksi sitaattia:

"Tulkintaongelman ohella lepäämäänjättämiskieltojen nykyiset rajaukset vaikeuttavat sellaisia laajoja lainsäädäntöuudistuksia, joihin sisältyy osaksi lepäämäänjättämiskiellon alaisia, osaksi niiden ulkopuolella olevia säännöksiä. Tämä on hankaloittanut erityisesti Euroopan talousalueeseen liittymisen valmistelua. Sama vaikeus koskenee vastaisuudessakin integraatioon liittyviä lainsäädäntöhankkeita."

"Tavoitteena on korostaa puolueiden ja muiden yhteenliittymien vapaan kilpailun periaatetta ja purkaa enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet."

VP 69 §:N MUUTOKSEN VERTAILU

Ennen muutosta:
"Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään."

Muutettuna:
"Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818)."
(Muutosten tietolähde; Suomen laki).

EUROOPPALAISEEN PARLAMENTARISMIIN

Otteita Helsinginsanomien uutisesta (Toimittaja Anna-Riitta Sippola), lauantaina 18.1.1992:

"Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin

67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen.
Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta. Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa.
Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.

Verolait mukana

Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ?toimeentulon lakisääteistä perusturvaa?.
Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansion sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.
Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin. On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään."

Lisää otteita kyseisestä uutisesta:

"Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen.
Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen.
Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa."

"Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä."

Jorma Jaakkola